Näillä meidän reissuilla olemme usein nähneet uusia kaupunkeja ja kohteita, jotka ovat olleet mielenkiintoisia. Niedersachenin alueella oli myös yksi pakko visiitti: keskitysleiri Bergen-Belsen.
Bergen-Belsen sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Hannoverista. ”Meiltä” sinne on siis noin 60 kilometriä. Ainoa ongelma BB:hen matkustamisessa on, että kohde sijaitsee keskellä metsää, huonojen yhteyksien päässä – tämän takia meidänkin piti valmistella käyntiin pitkään, ettei oltaisi jouduttu jäämään leirille. Valmisteluja kestikin oikeastaan kaksi viikkoa, kyselimme ihmisiltä ketkä olisivat kiinnostuneita tulemaan kimppaan ja vuokraamaan auton, joka on kaikista helpoin tapa mennä Bergen-Belseniin. Saimme kasaan viisihenkisen porukan, joka kuitenkin loppujen lopuksi aikataulusyistä karsiutui niin, että vain minä ja Juho koskaan päästiin leirille asti. Osasyyksi on sanottava kallis autonvuokra, joka olisi ollut halvimmillaan ”vain” 100 euroa päivältä bensat mukaan laskettuna.
Me lähdimme reissuun keskiviikkona. Keskiviikko oli Juholla joka viikko vapaata, ja minullakin ensimmäiset harkat olivat vasta kuudelta illalla – tämä otettiinkin kotiintulon tavoitteeksi.
Matka Bergen-Belseniin meni näin (huomioi kuinka vaikeat yhteydet ovat!): juna Hildarista kohti Hannoveria lähti klo 9:45. Hannoverissa vaihdoimme Celleen menevään junaan, joka lähti 10:40. Perillä Cellessä olimme klo 11:05. Tähän asti kaikki taitaa olla myös lukijoille täysin selvää, kiitos Deutsche Bahn:in. Cellestä on kuitenkin vielä parisenkymmentä kilometriä Gedenkstätte Bergen-Belseniin. Ongelma oli, että juna saapui ajallaan rautatieasemalle, mutta bussi lähtisi Schlossplatzilta tunnin sisällä. Teimme nopeat kartanluvut asemalla ja käänsimme sitten nokat kohti Cellen keskustaa. Parin kilometrin matkalla näille ihan kivan pikkukaupungin, jonka keskellä saarella on keskiaikainen linnarakennus. Tietenkin aika meni photoja ottaessa. Lopulta löysimme Schlossplatzille. Seuraava ongelma oli, että kyseinen bussipysäkki oli remontissa, eikun siis paikallisilta kysymään apuja; ekaksi vanhahko herrasmies ei tiennyt mitään uudesta pysäkistä. Toinen paikallinen taas innostui neuvomaan, mutta puhe meni ohi käsiliikkeitä seuratessa. Sinne siis.
Ehdimme löytää oikean pysäkin ajallaan ja onnistuimme ottamaan oikean bussinkin, joka on Linie 1-15 kohti Bergenin kylää. Sinänsä huvittavaa, että kyytiin hyppäsi suuri joukko koululaisia, joten myös me tarjottiin omia Hildesheimin yliopiston opiskelijakortteja, vaikka tiedettiin että niiden ei pitäisi käydä. Pääsimme kuitenkin bussiin maksamatta.
Bussi Bergenin kylään Celler strassen pysäkille saapui noin 40 minuutin maaseutuajelun jälkeen klo 12:38. Bergenissä meidän tulisi vaihtaa seuraavaan bussiin (Linie 0-11) kolmen minuutin vaihtoajalla, ja pysäkki on Langestrassella. Ennakkoon olimme kuvitelleet, että pysäkit todennäköisesti ovat lähellä toisiaan, koska Bergen-Belsenin virallisilla sivuilla kehoitetaan ottamaan nämä yhteydet. Ja vielä mitä! Kolmen minuutin vaihtoaika ei riittänyt edes kysymään paikallisilta missä kyseinen pysäkki saattaisi olla. Myöhästyimme siis bussista. Bergen-Belseniin ei mene busseja joka tunti, hyvä että puolenkymmentä kertaa päivässä. Niinpä järkeilimme aikamme, laskeskelimme jäljellä olevaa aikaa, ja päätimme ottaa taksin
Bergen-Belsenin muistoalue pitää maan sisällä karvaita muistoja. vuosien 1939-45 aikana leiri toimi venäläisten sotavankien vankileirinä ja siellä kuoli melkein 20 000 vankia. Vuosien 1943-45 välillä alueella toimi myös natsien keskitysleiri, jonka ansiosta paikka pitää sisällään yli 50 000 murhattua kohtalo. Leirin koosta kertoo myös, että vapautuspäivänä 15.4.1945 Britit vapauttivat vielä 55 000 leiriläistä.
Nykyään Bergen-Belsenin muistoalue pitää sisällään museokeskuksen, jossa on koko leirin historian kattava kuva- dokumentti- ja filmiaineisto. Alueella on myös koulutuskeskus, kappeli ja useita muistomerkkejä: obeliski, juutalaisten pystyttämät puuristi ja muistomerkki, joukkohautoja sekä venäläisten vankien hautausmaa. Ainoa huono kohta alueella on, että yhtään ainoata alkuperäistä rakennusta ei ole säilynyt. Mielenkiintoisin muistomerkki lienee on Anne Frankin hautakivi, jonne turistit olivat jättäneet kirjoituksia, nukkeja, kolikoita…
B-B:ssä oli rauhallinen ilmapiiri, oli miellyttävä kavellä niittyisellä alueella, jossa ei juurikaan ollut muita turisteja. Katsottavaa riitti tarpeeksi neljäksi tunniksi (toki museoon itsessään olisi saanut koko päivän menemään), ja eväiden syömisen jälkeen olimme valmiita ottamaan viimeisen bussin kohti Bergenin kylää, joka lähti viiden aikoihin. Bergenissä vaihdot onnistuivat tällä kertaa helpommin: bussi jätti meidän pysäkille, josta toinen bussi otti kyytiinsä ja vei suoraan Celleen. Jälleen onnistuimme matkustamaan yliopiston opiskelijakortilla maksutta. Junamatka takaisin Hildesheimiin meni hyvin, mitä nyt pysähdyimme Lehrtessä välillä snackille ja saimme taas juosta junaan.
Tälläistä muisteli Niiles
Bergen-Belsen sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Hannoverista. ”Meiltä” sinne on siis noin 60 kilometriä. Ainoa ongelma BB:hen matkustamisessa on, että kohde sijaitsee keskellä metsää, huonojen yhteyksien päässä – tämän takia meidänkin piti valmistella käyntiin pitkään, ettei oltaisi jouduttu jäämään leirille. Valmisteluja kestikin oikeastaan kaksi viikkoa, kyselimme ihmisiltä ketkä olisivat kiinnostuneita tulemaan kimppaan ja vuokraamaan auton, joka on kaikista helpoin tapa mennä Bergen-Belseniin. Saimme kasaan viisihenkisen porukan, joka kuitenkin loppujen lopuksi aikataulusyistä karsiutui niin, että vain minä ja Juho koskaan päästiin leirille asti. Osasyyksi on sanottava kallis autonvuokra, joka olisi ollut halvimmillaan ”vain” 100 euroa päivältä bensat mukaan laskettuna.
Me lähdimme reissuun keskiviikkona. Keskiviikko oli Juholla joka viikko vapaata, ja minullakin ensimmäiset harkat olivat vasta kuudelta illalla – tämä otettiinkin kotiintulon tavoitteeksi.
Matka Bergen-Belseniin meni näin (huomioi kuinka vaikeat yhteydet ovat!): juna Hildarista kohti Hannoveria lähti klo 9:45. Hannoverissa vaihdoimme Celleen menevään junaan, joka lähti 10:40. Perillä Cellessä olimme klo 11:05. Tähän asti kaikki taitaa olla myös lukijoille täysin selvää, kiitos Deutsche Bahn:in. Cellestä on kuitenkin vielä parisenkymmentä kilometriä Gedenkstätte Bergen-Belseniin. Ongelma oli, että juna saapui ajallaan rautatieasemalle, mutta bussi lähtisi Schlossplatzilta tunnin sisällä. Teimme nopeat kartanluvut asemalla ja käänsimme sitten nokat kohti Cellen keskustaa. Parin kilometrin matkalla näille ihan kivan pikkukaupungin, jonka keskellä saarella on keskiaikainen linnarakennus. Tietenkin aika meni photoja ottaessa. Lopulta löysimme Schlossplatzille. Seuraava ongelma oli, että kyseinen bussipysäkki oli remontissa, eikun siis paikallisilta kysymään apuja; ekaksi vanhahko herrasmies ei tiennyt mitään uudesta pysäkistä. Toinen paikallinen taas innostui neuvomaan, mutta puhe meni ohi käsiliikkeitä seuratessa. Sinne siis.
Ehdimme löytää oikean pysäkin ajallaan ja onnistuimme ottamaan oikean bussinkin, joka on Linie 1-15 kohti Bergenin kylää. Sinänsä huvittavaa, että kyytiin hyppäsi suuri joukko koululaisia, joten myös me tarjottiin omia Hildesheimin yliopiston opiskelijakortteja, vaikka tiedettiin että niiden ei pitäisi käydä. Pääsimme kuitenkin bussiin maksamatta.
Bussi Bergenin kylään Celler strassen pysäkille saapui noin 40 minuutin maaseutuajelun jälkeen klo 12:38. Bergenissä meidän tulisi vaihtaa seuraavaan bussiin (Linie 0-11) kolmen minuutin vaihtoajalla, ja pysäkki on Langestrassella. Ennakkoon olimme kuvitelleet, että pysäkit todennäköisesti ovat lähellä toisiaan, koska Bergen-Belsenin virallisilla sivuilla kehoitetaan ottamaan nämä yhteydet. Ja vielä mitä! Kolmen minuutin vaihtoaika ei riittänyt edes kysymään paikallisilta missä kyseinen pysäkki saattaisi olla. Myöhästyimme siis bussista. Bergen-Belseniin ei mene busseja joka tunti, hyvä että puolenkymmentä kertaa päivässä. Niinpä järkeilimme aikamme, laskeskelimme jäljellä olevaa aikaa, ja päätimme ottaa taksin
Bergen-Belsenin muistoalue pitää maan sisällä karvaita muistoja. vuosien 1939-45 aikana leiri toimi venäläisten sotavankien vankileirinä ja siellä kuoli melkein 20 000 vankia. Vuosien 1943-45 välillä alueella toimi myös natsien keskitysleiri, jonka ansiosta paikka pitää sisällään yli 50 000 murhattua kohtalo. Leirin koosta kertoo myös, että vapautuspäivänä 15.4.1945 Britit vapauttivat vielä 55 000 leiriläistä.
Nykyään Bergen-Belsenin muistoalue pitää sisällään museokeskuksen, jossa on koko leirin historian kattava kuva- dokumentti- ja filmiaineisto. Alueella on myös koulutuskeskus, kappeli ja useita muistomerkkejä: obeliski, juutalaisten pystyttämät puuristi ja muistomerkki, joukkohautoja sekä venäläisten vankien hautausmaa. Ainoa huono kohta alueella on, että yhtään ainoata alkuperäistä rakennusta ei ole säilynyt. Mielenkiintoisin muistomerkki lienee on Anne Frankin hautakivi, jonne turistit olivat jättäneet kirjoituksia, nukkeja, kolikoita…
B-B:ssä oli rauhallinen ilmapiiri, oli miellyttävä kavellä niittyisellä alueella, jossa ei juurikaan ollut muita turisteja. Katsottavaa riitti tarpeeksi neljäksi tunniksi (toki museoon itsessään olisi saanut koko päivän menemään), ja eväiden syömisen jälkeen olimme valmiita ottamaan viimeisen bussin kohti Bergenin kylää, joka lähti viiden aikoihin. Bergenissä vaihdot onnistuivat tällä kertaa helpommin: bussi jätti meidän pysäkille, josta toinen bussi otti kyytiinsä ja vei suoraan Celleen. Jälleen onnistuimme matkustamaan yliopiston opiskelijakortilla maksutta. Junamatka takaisin Hildesheimiin meni hyvin, mitä nyt pysähdyimme Lehrtessä välillä snackille ja saimme taas juosta junaan.
Tälläistä muisteli Niiles
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti