Vaihdon jälkeen: Vaihtoraportti 15.9.08

Morjens lukijat!

Sovimme Juhon kanssa, että päätämme tämän blogin kirjoittamisen tältä osin lisäämällä vielä yliopiston vaatimat vaihtoraportit tähän blogin loppuun. Mielestäni näissä pitkähköissä kirjoituksissa vedetään hyvin yhteen koko reissua, joten siltä osin ne kuuluvat myös tähän blogiin. Omasta puolestani kiitän vielä kaikkia lukijoita mielenkiinnosta! Laittakaa linkki jakoon, jos tiedätte jotakin aiheen kiinnostavan.

-Niiles

Ja alla vaihtoraporttini:
--





Universität Hildesheim (SoSe 2008) 31.3.08- 28.7.08


vaihtojärjestelyt ennen matkaa
Omalta osaltani olin ajatellut pitkään, että omien opettajan opintojeni kannalta vaihdosta ei olisi kovinkaan paljoa hyötyä ja että opiskeluni tulisivat vaan viivästymään ulkomailla olemisen takia. Aloin kuitenkin pohtia vaihtoa vakavasti kuultuani kurssikaverini jo laittaneen hakupaperit Hildesheimin yliopistoon. Aloin myös ottamaan selvää vaihtokohteesta internetin välityksellä ja luin muutamia vaihtoraportteja Saksassa olleilta. Hildesheimin yliopiston nettisivut eivät tehneet suurta vaikutusta, mutta heidän opinto-oppaassa näytti olevan muutamia kiinnostavia kursseja. Loppujen lopuksi kaverini ei tarvinnut pitkään suositella minuakin laittamaan paperit, sillä olin opintojeni osalta siinä vaiheessa, että kolmannen vuoden kevätpuolella olisi paras mahdollisuus lähteä pidemmäksi aikaa ulkomaille – tilanne oli siis osaltani nyt tai ei koskaan. Hakuaika Erasmus -ohjelmaan oli osaltani mennyt noin viikon verran ohitse, mutta oman laitokseni ja yliopiston kansainvälisten opiskelijapalveluiden vakuutettu pystyisin vielä hakemaan. Sanottakoon, että laitoksellani on täytettävänä kaksi paikkaa Hildesheimissa.

Huhtikuussa -07 yliopisto järjesti lähtöorientaation seuraavana lukuvuotena vaihtoon lähteville sekä tilaisuuden, jossa oli kootusti toisia saksankielisiin maihin matkustavia. Molemmat tilaisuudet vahvistivat edelleen haluani lähteä vaihtoon. Kesän aikana sain Joensuun yliopistolta sekä Hildesheimista infopaketit, jonka perusteella teimme kaverini kanssa alustavia suunnitelmia opiskeluista ja lähetimme Saksaan noiden tietojen perusteella Learning Agreement –paperin, jossa ilmoitimme haluamamme kurssit. Suunnittelu tehtiin vanhan opetusohjelman mukaan ja tammikuussa sähköpostilla saatu meitä koskettava kesälukukauden opinto-opas oli kurssien osalta täysin erilainen. Paperisota jatkui syksyllä apurahahakemuksen ja opintotuen hakemisen merkeissä. Varasimme myös lennot hyvissä ajoin RyanAirilta saatuamme lopullisen hyväksymisen Hildesheimista. Tämän jälkeen meni helmikuulle ennen kuin sain seuraavan kerran infoa vaihdosta. Tuolloin saksalainen tuutorini otti yhteyttä sähköpostilla. Hildesheimissa on käytäntönä, että he järjestävät jokaisella vaihtarille oman tutorin, joka tulee vastaan asemalle ja ohjaa ensimmäisten päivien aikana tärkeiden asioiden hoidossa. Samoihin aikoihin myös Hildesheimin yliopistolta tuli kirje jossa oli tietoa käytännön järjestelyistä, mm. asunnosta. Järjestelyjä kevensi tieto, että yliopisto järjesti valmiiksi majoituksen joka maksoi maksimissaan 220 euroa.

vaihtokohde
Hildesheim on noin 110 000 asukkaan kaupunki Ala-saksin osavaltiossa Helsingin kokoisen Hannoverin vieressä. Sinne on helppo päästä erilaisilla kulkuvälineillä: esim. RyanAirilla pääsee lentämään Bremeniin ja Blue1:llä Hampuriin, joista molemmista on Hildesheimiin alle kolmen tunnin matka junalla yhden tai kaksi kertaa vaihtaen. Kaupunki sijaitsee myös vilkkaan Hampuri-Wurzburg autobaanan (numero 7) varrella. Yliopisto Hildesheimissa on pieni, vain noin 4500 opiskelijan yhteisö, joka keskittyy Marienburgin kaupunginosaan parin kilometrin päähän varsinaisesta keskustasta. Vaihto-opiskelijoiden asunnot ovat tavallisesti lähellä yliopistoa ja kampukselle pääsee hyvin busseilla. Joensuun yliopistoon verrattuna Hildesheimissa on vähän opiskelijoita ja vaihtareita sekä tilat ovat heikommat. Sen sijaan laitoksien sijoittuminen lähes kokonaan yhden kampuksen alueelle mahdollistaa vaihto-opiskelijoille paremmin kurssien valitsemisen eri laitoksien valikoimista. Yliopistolla on mahdollista harrastaa erilaisia urheiluaktiviteettejä ilmaiseksi, yliopistolla toimii kaksi elokuvakerhoa ja yliopiston kirjasto on cd- ja dvd-levyjen osalta erittäin hyvä: valikoimassa on paljon ulkomaisia materiaaleja ja lehtiä.

Hildesheimin kaupungin keskusta tarjoaa normaaliin opiskelijaelämään vaadittavat palvelut sekä rikkaan tarjonnan kulttuuritapahtumia, joista varsinkin kesälukukaudella vaihdossa olevat saavat nauttia. Shoppailupaikkoja Hildesheimissa on vähän, mutta 30 kilometrin päässä olevasta Hannoverista löytää ihan mitä vaan, ja sijaintinsa vuoksi Hildesheimista ei ole pitkä matka muuallekaan Saksaan. Vaihto-opiskelijat saavat yliopistolta opiskelijakortin, jolla opiskelija saa matkustaa maksutta kaupungin julkisella liikenteellä (bussit) sekä koko Ala-saksin (Niedersachsen) osavaltion alueella. Tämä ominaisuutta kannattakin käyttää hyväksi, ja käydä vaikkapa seuraavissa kaupungeissa: Bremen, Hampuri, Celle, Wolfsburg, Goslar ja Braunschweig.

opinnot ja opiskelu
Hildesheimin yliopisto on profiloitunut kasvatus- ja sosiaalitieteisiin, kulttuuritieteisiin, kansainväliseen johtamiseen sekä kielenkääntämiseen. Varsinkin kahden viimeksi mainitun opiskelijoita tapaa kampuksella, sillä heidän ohjelmissa on englanninkielisiä kursseja. Minulle vaihto-opiskelijana annettiin vapaus valita kursseja koko opinto-oppaasta (Vorlesungsverzeichnis) eri laitoksilta ja tämän vuoksi valitsin sellaisia kursseja, joita olivat kiinnostavia ja jollakin tavalla omaa alaa tai kielen kehittymistä tukevia. Oman kansanvälisen opettajaohjaajan kanssa voi vielä pohtia, mitä kursseja haluaa käydä. Suoritin Hildesheimissa opettajaopiskelijoille suunnatun harjoittelukurssin (SPS 2), josta sain korvaavuuden omaan tutkintooni. Tämän lisäksi suoritin Englannin kielen opettamiseen liittyvän kurssin (Teaching English as a Foreign Language-Methodology), joka myös hyväksyttiin tutkintooni. Muina kursseina tein liikunnan opiskelijoiden koulupelikurssin ja saksan kielikurssin, jotka kumpikin olivat kokonaan saksaksi. Englanninkielisiä kursseja suoritin luovan kirjoittamisen, tekstitaidon kurssin sekä englanninkielen puhetaitoon liittyvän elokuvakurssin. Loput kaksi kurssia olivat englanninkielisiä kulttuuriopintoja.

Opiskelu kaikilla kursseilla tapahtuu pääasiassa saksaksi – toki tarjolla on myös englanninkielisiä opiskeluohjelmia, joilla on englanninkielisiä kursseja. Saksassa kurssit ovat tavallisesti joko luento- tai seminaarikursseja, joita on eritasoisia riippuen missä vaiheessa opiskelijat ovat (esim. hauptseminar maisteriopiskelijoille). Seminaareissa tavallisesti opiskelijat pitävät ryhmissä esitelmiä kurssin aiheista. Näistä saa olla pois vain kaksi kertaa, mutta neuvottelemalla vaihto-opiskelijoille joustetaan. Yliopistossa käytetään kirjoja hyvin vähän. Kursseilla jaetaan monisteita ja loput tarvittavat materiaalit kopioidaan kirjastossa löytyvistä kurssikansiosta. Tätä suositaankin huomattavasti Joensuuta enemmän. Kurssien suorittaminen vaatii tavallisesti osallistumisen tenttiin tai kirjoittamalla kirjallisen työn. Jos opiskelija ei tarvitse kaikkia kurssin opintopisteitä voi hän jättää tentin suorittamatta, jolloin kurssin pitäjän kanssa neuvottelemalla on mahdollista saada osallistumisesta jokunen opintopiste. Kaikki tentit suoritetaan lukukauden päättävän tenttiviikon aikana.

Käytännön asiat
Yliopisto järjestää valmiiksi asunnot vaihto-opiskelijoille. Asunnot vaihtelevat suuresti opiskelija-asuntoloiden kahdeksan hengen soluhuoneista yksityistalojen yksiöihin. Minulla oli onni saada yksiö perheen omakotitalon yläkerrasta. Kannattaa varautua, että saadessasi huoneiston voit joutua hankkimaan esim. petivaatteet, pyyhkeitä, siivous- ja keittiövälineitä. Haittapuolina asunnossani oli, että vuokraisäntäni ei neuvotteluista huolimatta suostunut minun käyttää hänen internetyhteyttään eikä perhe tarjonnut mahdollisuutta käyttää pesukonetta. Pääsin kuitenkin internetin ääreen yliopiston kirjastolla (koko kampuksessa on langaton yhteys) sekä kaverin luona vieraillessa. Myös pyykit sain pestyä kaverin luona.

Vaihto-opiskelijana kannattaa ehdottomasti osallistua kaikille Erasmus-on-tour –ryhmän järjestämille retkille. Ne ovat edullisia, ohjelmaltaan hauskoja ja niissä tutustuu helposti toisiin vaihtareihin sekä saksalaisiin. Myös yliopistolla kannattaa pitää silmät auki ja olla avoin kaikelle, yllättävillekin tilanteille. Kannattaa myös täyttää kansainväliselle osastolle (Akademische auslandsamt) TANDEM-paperi, jolla haet itsellesi saksalaista kaveria, jonka kanssa voit opiskella kieltä – hän puhuu sinulle saksaa tai englantia, ja sinä opetat hänelle suomea. Meillä kävi kaverin kanssa tässä asiassa hyvä tuuri: törmäsimme ensimmäisen viikon lopulla pankissa tyttöön, joka oli ollut aikaisemmin vaihdossa Tampereella ja opiskeli edelleen suomea. Täytimme ja palautimme TANDEM-hakemuksen, jonka perusteella saimme sitten tämän tytön yhteystiedot. Vietimme hänen kanssaan paljon aikaa yhdessä, käyttäen paljon saksaa ja hänen opettaessa ”hyödyllisiä” sanoja. Meidän kummankin kielitaito kohentui hänen ansiostaan paljon, ja reissun loppupuolella matkustimme vielä viikonlopuksi hänen kotikaupunkiin Kölniin.

ajatuksia lopuksi
Vaihto-opiskelijoille tarjottavia saksankielen kursseja on eritasoisia. Minä osallistuin alemmalle tasolle, joka painottui kielioppiin sekä puhumiseen. Sanastoa kurssilla oppi niukalti, joten on suositeltavaa opiskella (esim. lukemalla saksankielisiä tekstejä tai katsomalla saksankielisiä tv-ohjelmia) jo ennen matkaa. Kannattaa myös harkita, ottaako haastetta ja lähtee korkeamman tason kurssille, tästä voi oman vaihtokoordinaattorin kanssa keskustella. Tosiasia on, että alkuvaikeudet ovat pienempiä, mikäli kielitaito on vaihdon alussa edes kelvollisella tasolla. Ei myöskään missään nimessä kannata lopettaa kielen opiskelemista tai käyttämistä, vaan sopia toisten vaihto-opiskelijoiden kanssa että puhutte ainoastaan saksaa keskenään mahdollisimman paljon. Kieltä ja kulttuuria oppii parhaiten myös ottamalla kontaktia paikallisten kanssa. Olin ennen vaihtoa opiskellut vain Joensuun yliopistossa kaksi tarjottavana ollutta kurssia (Saksa I ja II). Hakuaikana jouduin käännättämään kaikki sähköpostit ja kirjeet kaverilla ja käyttämään sanakirjaa. Sen sijaan motivaatio perillä tutustua toisiin vaihto-opiskelijoihin ja paikallisiin sekä kielen jatkuva kuuleminen kaikissa mahdollisissa tilanteissa kehittivät kielitaitoani hurjasti. Tämän perusteella vaihtoon kannattaa lähteä myös vaikka ei olisi varma kielitaidostaan.

Vaihtoon kannattaa hakeutua jos haluaa kokea uutta, vieraantua normaalista elämästä tai jos janoaa uusia kavereita ja toisenlaista kulttuuria. Hildesheimissa vaihtokoordinaattorilta ja toisilta opiskelijoilta sai tukea opintoihin liittyvissä asioissa ja suomalaisena opiskelijana oli helppo päästä osaksi yliopiston järjestelmää. Saksan ja Suomen väliset kulttuurierot eivät ole haittaavan suuria, joten ei tarvitse pelätä joutuvansa jatkuvasti vaikeuksiin tai kokevansa suurta kulttuurishokkia vaikka joskus saattaa tulla ikävä kotia. Tekemistä on varmasti koko vaihdon ajaksi, pääasia on että muistaa ottaa koko vaihtoajasta kaiken irti! Opiskelijapiireissä tutustuu helposti toisiin vaihtareihin ja saksalaisiin, jotka ovat tavallisesti hyvin ystävällisiä ja puheliaita. Yksin tuskin tarvitsee olla, mikäli kaipaa seuraa. Lisäksi Hildesheim oli kaupunkina kaunis ja siisti, mutta erityisesti ihanteellinen sijaintinsa osalta. Hildesheimista on halutessa helppoa ja edullista matkustaa muualle – ulkomaille tai viereisiin kaupunkeihin. Kaikkien edellä mainitsemieni osalta olen erittäin tyytyväinen omaan vaihtooni. Palattuani Suomeen koen, että neljä kuukautta ulkomailla oli hieman lyhyt aika, sillä Hildesheimiin jäi paljon kavereita sekä paikkoja joita nähdä. Voin kuitenkin ylpeästi todeta, että omat tavoitteeni vaihdon osalta jopa ylittyivät eikä tosiaankaan harmita että tuli haettua. Tämän vuoksi suosittelen lämpimästi vaihto-opiskelua Saksassa ja Hildesheimia vaihtokohteena.

Niiles Pajuranta