Olemme Niileksen ja muutaman muun kaverin kanssa osallistuneet kurssille Aspects of Intercultural Communication, jossa puhutaan muun muuassa kulttuurishokista; mitä ihmiselle tapahtuu kun joutuu vieraaseen kulttuuriin, jossa ei ihan kaikki toimikaan samalla lailla kuin kotona. Tänään olen huomannut vähän tämän suuntaisia oireita ja pientä turhautumista ja ajattelin vähän kirjoittaa niitä tähän auki.
Olen yrittänyt etsiä täältä Hildesheimista itselleni sopivaa kuntosalia enemmän tai vähemmän aktiivisesti täällä olon ajan ei niin hyvällä menestyksellä. Ensimmäisellä viikolla menin käymään lähellä olevaan Crocodiles nimiselle salille. Siellä ei tietenkään henkilökunta puhunut englantia, joten yritin saksalla selittää, että haluaisin käydä testaamassa salin, ennenkuin liityn klubiin. No sain sitten miehen selityksestä sen verran selville että minun pitäisi odotella jotain naista, syytä en aivan tajunnut. No onneksi sitten vierestä löytyi salikävijä, joka toimi tulkkina. Selvisi sitten että minun pitää odottaa heidän kunto-ohjaajansa(joka oli sitten noin 50-vuotias nainen), ja mennä salille hänen kanssaan. Täyttä varmuutta ei kuitenkaan ollut että olisiko hänellä minulle aikaa. No nainen tuli paikalle ja kertoi että pääsen salille, keine problem. Menin sitten vaihtamaan vaatteet pukukoppiin ja tulin normaalisti salivarusteiden(mm. vyö ja juomapullo) ylös ja kävelin salille päin. Minut huudettiin kuitenkin sieltä takaisin, jolloin selvisi, että he eivät anna mennä salille repun kanssa, ja omia juomisia ei saa salilla olla(haluavat kuulemma myydä omia juomiaan siellä). No sain selitettyä että tarvitsen vyön, jolloin sain sen ottaa mukaan. Minulta kysyttiin myös että onko pyyhettä ja kun vastasin kieltävästi, nainen antoi minulle pyyhkeen. Siis sali missä ei ilmeisesti saanut hikoilla. Tämän jälkeen menin alkulämmittelemään, jolloin nainen selitti minulle mitenkä kuntopyörä toimii, hienoa. Tämän jälkeen hän ei onneksi treenaamista häirinnyt mutta en minä kyllä sinne salille 30e kuukaushintaan liittynytkään.
Kimmoke tähän kirjoitteluun tuli sitten tänään, kun yritin mennä toiselle salille. Sen löydettyäni totesin sitten että se oli mennyt 1½h tauolle juuri kun olisin salille astunut. Hienoa. Ja tämäkin sali oli kallis. Ajattelin sitten vielä että menen yliopiston salille treenaamaan koulun jälkeen. Eipä onnistunut tämäkään koska ovet ovat kiinni "turvallisuussyistä" ja treenaamaan ei pääse kun 2 kertaa viikossa ohjattuihin aikoihin(yllätys että toisena aikana minulla on koulua). Että näin helppoa tuntuu saliharjoittelu täällä olevan. Toivottavasti se nyt jotenkin onnistuu vielä.. :O
Muuten täällä on kyllä hauskaa ja Berliiniin reissua suunnitellaan vapuksi! :)
tilitti Juho
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti